1. Audio, Jaakko Valvanne: 'Höperöityminen ei kuulu vanhuuteen' (0:15)
(http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1021&artikel=4939142)
Kirjoita Valvanteen ajatuksista omia mielipiteitäsi.
Kommentoi myös jonkun toisen ryhmäläisen kirjoitusta.
2. 16.11.2017: Inhimillinen tekijä, 'Miksi vanhuus pelottaa'
(
http://areena.yle.fi/1-3142458)
Kirjoita omia mielipiteitäsi vanhusten yksinäisyydestä, vanhenemisesta, sairauksista....
3. 22.11.2017: 'Hulluuden historia 1'
Mitä yhteistä voit nähdä psykiatrian ja vanhustyön hoitokulttuureissa ennen ja nyt?
Mitä uutta DVD:ssä Sinulle oli?
V.2017:
10.1.17
Lue artikkeli tästä https://urly.fi/IgP ja
kirjoita omia mielipiteitäsi seuraavista:
1. Yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet
2. Omat mahdollisuuteni yrittäjäksi
KOE 25.1. materiaalit: Suunnitelmallinen ja laadukas vanhustyö ja Laadukas työskentely
64 kommenttia:
Valvanteen mielestä seniori vuodet ovat elämän parasta aikaa, koska stressi vähenee huomattavasti. Tätä odotellessa.
Viisas mies.
Paljon hyviä ajatuksia ja etenkin sosiaalinen aktiivisuus ja liikunta asioita, joihin mielestäni pitäisi enemmän panostaa laitoshoidossakin.
Sanna Putikka
Valvanne otti hyvin ikääntymisen itse ja mielestäni kaikkien ikääntyneiden täytyisi ajatella niin eikä masentua siitä. Valvanteen kertomus muistisairauksien ei lääkkeellisestä tutkimuksesta herätti mielenkiintoa minussa. Hyviä asioita kertoi ja perustelut oli hyviä.
Eetu Laaksonen
Hyvin avaava ja kiinnostava haastattelu. Otti hyvin esille erilaisia näkemyksiä ja seikkoja, mitkä liittyvät ikääntymkseen ja vanhentumiseen. Tärkeimmät pointit: uni/lepo, ravitsemus ja sosiaalisten kontaktien ylläpito.
-Salla Suomela
Hyviä neuvoja vanhuuteen vanhukselta. Selkeästi asiaansa perehtynyt, Välimeren dieetti on oikeasti todella hyvä! Turha reissata tulevaisuutta eläkkeellä, päivä kerrallaan vaan. -Jere
Valvanne on humoristinen ja hauska mies. Hän suhtautuu vanhenemiseen hyvällä huumorilla. Hänellä on omat mielipiteet joiden takana seisoo, kuten siitä mitä vanheneminen on. Hänellä on hyviä pointteja, kuten esim ettei dementia kuulu normaaliin vanhenemiseen. Hän perustelee mielipiteitään hyvin käyttäen erilaisia terveyteen liittyviä esimerkkejä, ja korostaa terveellisiä elämäntapoja. Hän otti puheessaan hyvin huomioon yksilöllisyyden vanhenemisessa.
Juulianna.
Kertoi että seniorivuodet ovat parasta aikaa. Stressi vähenee ja on aikaa.
Netta Hauta-alus
Munkin mielestä 60 vuotias ei ole ikäloppu vielä. Hyvin vielä jaksaa jos vaan yleiskunto on kohdalla. Muuten oli paljon hyviä ajatuksia ja mietteitä, mielipiteet ovat hyviä ja paljon tietoa senioreista. Terveys on tärkeä asia. Huumori mies!
Katri Saarinen
Valvanne painottaa terveellisten elämäntapojen tärkeyttä jotka olisi tärkeää ottaa huomioon jo nuorena. Vanhuus ja vaivat tulevat käsi kädessä mutta niitä voi omilla valinnoilla ehkäistä, mikä saa ihmisiä ehkä havahtumaan aikaisemmin ja parantamaan elämäntapojaan. Vaikka muistin huononeminen kuuluukin vanhenemiseen, ei kaikille kuitenkaan tule muistisairautta, mikä on toisaalta lohduttava ajatus esimerkiksi vanhenemista pelkäävälle ikäihmiselle.
Hanna Rekola
Minun mielestäni oli todella hyvin ja rohkaisevasti sanottu ja ilmaistu hyvin itseään käyttäen että muutoksen voi vielä vanhemmallakin iällä tehdä. Itse koen että 65 vuotta on ihan hyvä eläke ikä koska kyllä vanhus päivistä pitäisi vielä nauttimaankin päästä.
Upeita näkemyksiä vanhenemisesta Valvanteelta! Vanheneminen kuuluu elämään, mutta siitä on tehty hirveä mörkö, mikä on mielestäni hassua.
Sami Seppälä
Viisas, hauska ja rento mies, hyviä pointteja vanhentumisesta. Hienoa huomata miten erilaisesti vanhenemismuutokset vaikuttaa ihmiseen oman asenteen kautta. Ihana nähdä kuinka myönteinen elämänasenne 66-vuotiaalla ihmisellä voi olla.
Josefina
Jaakolla mielenkiintoisia ajatuksia vanhenemisesta ja etenkin siitä, että itse voi vaikuttaa omaan vanhenemiseensa. Hän korostaa, liikuntaa, ruokavaliota, sosiaalista aktiivisuutta ja myönteistä elämänasennetta. Myöskään muistisairaudet ei kuulu normaaliin vanhenemiseen hänen mielestään. Hänellä on hyvin vahvat mielipiteet asiasta ja toivottavasti hänen kohdalleen ei tule muistisairautta tai muita vakavia sairauksia.
Elina Poikolainen
Hyviä ajatuksia ja heino vinkkejä parantaa elämän tavoista ja myös nuorelle ja iäkkäisille esim. Säännöllinen liikunta, monipuolista ruokaa ja hyvä sosiaalisuus.
Areeya
Hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia vanhenemisesta. On hyvä, että on itsekin seniori joka vanhenemisesta puhuu omilla kokemuksillaan.
Mirka
Jaakko Valvanne puhui samoja asioita kuin Iloa elämään -luennollakin. Hyviä ajatuksia.
Maria R
TÄSTÄ ETEENPÄIN: 'MIKSI VANHUUS PELOTTAA'
Yksinäisyys pelottaa. Eläkeläinen sanoi että jos kaatuu kotona eikä pääse ylös niin siellä saattaa joutua olemaan montakin päivää ilman apua. Suhteellisen monella vanhuksella on ongelmana se että ei ole ketään läheisiä enää elossa, eikä omia lapsia tai lapsenlapsia ole.
Netta
Vanheneminen ei ajatuksena pelota, mutta yksinäisyys kyllä. Hyvä että ratkaisuja vanhusten yksinäisyyteen löydetään enemmän koko ajan.
Hienoa että Aino rouva keskusteli ajatuksistaan avoimesti.
- Mikko
Pelottaa yksinjääminen. Kuten videossakin kerrottiin, kuinka ystävät ovat jo poismenneet eikä ole perhettä. Koskaan ei tiedä kauanko menee, että joku tulee katsomaan vai tuleeko enään ollenkaan. Sekä pelko kaatumisesta kotona, saattaa olla että lattialla makaa päiviä ennen kuin saa apua.
Katja
Ainon kertomukset ja asenne ulkoilemisesta kun kertoi että tykkää mennä ulos muiden ihmisten seuraan ja sanoo ettei ole pelkoa kun tietää että joku tulee auttamaan kaupungilla toisin kun kotonaan jossa joutuu olemaan jopa kaksi viikkoa yksin. En yhtään ihmettele että Aino haluaa mennä ulos toisten ihmisten seuraan eikä olla kotona.
Minun mielestäni kannattaa ottaa pieniä "rohkaisun askelia" ja koittaa mennä ulos toisten ihmisten seuraan jos on yksinäinen. Projekti työ mistä juteltiin ohjelmassa on mielestäni hyvä idea.
Eetu
Yhteisöllisyyttä tarvitaan ja jokaisen tulisi omalla kohdalla miettiä miten kohtaa omat läheisensä ja muut ihmiset. Mielestäni yhteiskuntaa ei voi syyttää vaan jokainen voi ottaa itse vastuun omasta elämästä ja muuttaa asioita.
Mielenkiintoinen jakso, joka olisi mielestäni hyvä kaikkien vanhusten parissa työskentelevien katsoa. Itselle on ollut työharjoittelussa vaikea ymmärtää ihmisten asenne siitä, että kunhan tarvittavat hoitotoimenpiteet tehdään mahdollisimman nopeasti ja sitten päästään toimistoon istumaan ja jätetään (yksinäisetkin) asukkaat omiin oloihinsa toistuvasti. Toivottavasti osaa itse olla tekemässä työelämässä muutosta tähän asiaan.
Tämmöisten kokemusten kuuleminen ja vanhuspuolen hoitajien jatkuva vähentäminen hyvin suuressa ristiriidassa keskenään ja jos ei ikääntyneellä olekaan paljoa muita sosiaalisia kontakteja kuin hoitajat, joilla ei välttämättä ole aikaa juuri rupatella, yksinäisyydestä tulee yhä syvempi kuilu.
Sanna Putikka
Yksinäisyys on aika iso osa vanhusten elämää. Myös pelot varsinkin kotona laittaa miettiin. Varsinkin jos yksin asuu ja on kokoajan yksin niin pelot esim. kaatumisista ja siitä että pääseekö yksin ylös vai makaanko lattialla 1-2 viikkoa, eikä kukaan tule auttamaan. Omaisilla pitäis olla isompi osa vanhusten elämää, vaikka sitten puhelimen kautta. Ymmärrän sen jos asuu kaulan mutta yhteyttä pitäis silti pitää ja soitella ainakin joka viikko. Myös itsemurhat vanhuksien keskuudessa pisti miettiin. Kuinka moni vanhus harkitsee itsemurhaa ja se on meidän vika. Ei saisi syyttää ketään, mutta tiedän sen että resurssit ei riitä. Olisi hyvä jos Suomeen saataisiin lisää tälläisiä että Ihminen kävisi siivoamassa ja tekisi ruokaa ja viettäisi aikaa vanhuksen aikaa. Ei siihen tarvitsisi muuta. Myös vertaistukiryhmät ja muut samantapaiset kuten kahvilat ym. On erittäin tarpeellisia vanhuksille. Siellä he saavat juttu seuraa ja ystäviä joiden kanssa jakaa arkipäivän asioita. Varsinkin kaupungissa asuville vanhuksille tälläiset ryhmät tulevat tarpeen. Olisi kiva jos joskus vaikka järjestettäisiin esim. bussikuljetuksia maalla asuville vanhuksille että hekin pääsisivät mukaan vanhusten toimintaan, ettei yksin tarvisi olla koko ajan. Vanhuus on pelottava asia, mutta uskon itseni kohdalla että maailma on muuttunut silloin jo kun olen 80 vuotias. Ja palvelut muuttuu koko ajan.
Katri Saarinen
Vanhenemisessa ehkä eniten pelottaa yksin jäämistä. Kauhistuttaa ajatella ihmisen jäävän "lukkiutuneeksi " kotiin ilman mitään sosiaalista kontaktia.
Mielestäni on hienoa että on yhdistyksiä, jotka ottavat yksinäiset ihmiset huomioon erilaisilla tapahtumilla. Erítyisesti pidän katukahvilasta, jossa voi tavata muita.
Sami Seppälä
Monella vanhuksella vanhuudessa pelottaa yksinäisyys, ei ole omaisia tai joillakin omaiset asuvat niin kaukana, että ei näe heitä usein. On suorastaan kauheaa kuinka moni vanhus tuntee itsensä yksinäiseksi ja arvottomaksi.
Videolla eläkeläinen kertoi kuinka hän ihmettelee miten vanhusten hoito on on muuttunut vanhasta ajasta tähän aikaan. Ennen oltiin hoitamassa vanhusta jopa puolipäivää ja nykyään on joillakin jopa vain 10 min käyntejä.. Hän kertoi myös kuinka hän ei halua tulla hoidetuksi toisen ihmisen toimesta ja kadottaa omaa itsemääräämisoikeuttaan.
Mielestäni videolla oli kaikilla todella hyviä pointteja eri näkökulmasta ja oman elämänsä kannalta.
Josefina
Vanhusten yksinäisyys on yhä enemmän puheenaiheena, joka on hyvä asia sillä on totta että yksinäisiä vanhuksia on aivan liikaa. Monilla vanhuksilla yhteyden omaisiin ovat katkenneen esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Aino kertoi että hänelle soittaa vain noin kaksi kertaa vuodessa joku kysyäkseen kuulumisia mutta muuten elämä tuntuu hyvin yksinäiseltä. Tämä kuulostaa aika järkyttävältä. Kotona yksin asuvat vanhukset jäävät helposti ulkopuolisiksi nyky-yhteiskunnasta. Teknologia kehittyy kokoajan ja esimerkiksi syrjäisellä seudulla asuvan vanhuksen on vaikea pysyä mukana maailman menossa. Vanhukset, kuten kaikki muutkin ikään katsomatta tarvitsevat sosiaalisia suhteita ja ystäviä ja mielestäni on hienoa että vanhuksille suunnattuja palveluja ja ystävätoimintaa kehitetään jatkuvasti, kuten esimerkiksi ohjelmassa esiintyvä Löytävä-hanke. Yksinäisyys vahvistaa myös esimerkiksi tapaturmien ja kuoleman pelkoa joten olisi hienoa jos yhä enemmän vanhuksia saataisiin mukaan esimerkiksi erilaisiin päiväkeskustoimintoihin tai järjestettäisiin enemmän kotikäyntejä pelkästään vanhuksen henkisiin voimavaroihin keskittyen, eikä vain aikataulutettuja ruuanlämmityskäyntejä.
Hanna Rekola
Oli kyllä hyvin koskettava ja avaava tarina. Vanhan rouvashenkilön kuvaama yksinäisyys ja kuvaus siitä, kuinka hän on tuntenut olonsa yhteiskunnasta eristäytyneeksi ja pohtinut oman käden oikeutta päättää tarvittaessa päivänsä herätti pohtimaan tähänkö suuntaan yhteiskuntamme on koko ajan menossa. Karut tilastot omalta osaltaan tukevat tätä suuntaa, että joka toinen päivä kaksi yli 65-vuotiasta tekee itsemurhan. Minun mielestäni oli hyvä, että tähän ohjelmaan oli otettu kantaa monesta erinäkökulmasta. Erityisesti pidin siitä, että ikääntynyt pystyi kertomaan asiansa miten hän sen itse näkee ja kokee sekä asiantuntijat pystyivät sanomaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan heidän toiminnastaan. Pidin tästä Löytävä-toimintamallista, jossa ihminen löydetään eikä niinkääm ns. etsitä. Se oli selkeästikin yksi suuri valopilkku tämän vanhemman rouvashenkilön arjessa, sillä siellä hän näkee niitä oman ikäluokan ihmisiä, joiden kanssa pystyy puimaan entisajan sota-aikoja ja suomalaista yhteiskuntaa kuinka se on muuttunut => tärkeä vertaistuki. Tässä ohjelmassa oli myöskin hyvä puoli se, että asiat sanottiin niin kuin ne on eikä lähdetty kaunistelemaan asioita. Jätti paljon mietittävää kuinka iäkkäiden yksinäisyyteen voitaisiin vaikuttaa.
-Salla Suomela
Keskustelussa rouva kertoi, että kotona on yksinäisyyttä ja pelkää kaatumista ja sitä, että pitää odottaa niin kauan että joku tulee käymään vasta viikon tai kahden kuluttua. Minun mielestäni kuulostaa tosi pahalta ja mietin miten yksinäisen vanhuksen on turvallista olla omassa kodissa ja tuntea turvallisuutta.
Areeya Sophon
Vanheneminen ei sinänsä pelota, mutta yksinäisyys pelottaa. On kauheaa ajatella kuinka moni vanhus joutuu oikeasti olemaan yksin, kun ei ole läheisiä tai ystäviä lähellä tai edes enään elossa. Vanhuksille on olemassa paljon hyviä ryhmätoimintoja, mutta monikaan yksinäinen vanhus ei niistä tiedä. Ohjelmassa oli paljon hyviä näkökohtia ja mielipiteitä vanhuudesta ja mikä siinä pelottaa.
Mirka
Aihe oli rankka. Haastateltavistakin huomasi, että aihe on ehkä hieman vaikea ja siihen on niin monta eri näkökulmaa. Keskustelu oli kuitenkin hyvää, ja asioita katseltiin monesta kulmasta. Tosiasia on kuitenkin se, että teemme jotakin väärin jos niin moni iäkäs ihminen harkitsee/tekee itsemurhan. On kamalaa mihin yksinäisyys ajaa ihmisen. Omaisten puuttuminen on yksi keskeinen tekijä. Aino puhui yksinäisyydestä ja tilanteestaan avoimesti. Hän kertoi että tuntee olonsa yhteiskunnan hylkäämäksi. Tähän vaikuttanut tietenkin jo pelkkä yhteiskunnan muuttuminen. On sydäntä särkevää kuulla iäkkään ihmisen suusta, että hänen tehtävänsä oli maksaa veroja ja auttaa yhteiskuntaa, ja nyt yhteiskunta ei auta häntä. Aino kuvasi mielestäni myös vanhenemista hyvin kertomalla, että itse vanheneminen ei pelota, vaan sen mukana tulevat asiat kuten sairaudet.
Juulianna
"Höperöityminen ei kuulu vanhuuteen"
Vanhenemisen ei kuuluisi olla ikävä asia ja kaikkien senioreiden täytyisi ajatella niin.
Stressi vähenee. Perustelut olivat hyviä.
-Katja
TÄSTÄ ETEENPÄIN 'HULLUUDEN HISTORIA 1.'
Yhtymäkohtana pitäisin psykiatrian ja vanhustyön välillä sitä, että sairasti ihminen sitten Alzheimeriä tai skitsofreniaa niin hoidon pitää silti olla inhimillistä.
Uutena DVDllä tuli 1900- luvulla olleiden mielisairaaloiden erittäin karu arki, niin potilaan kun hoitajan näkökannalta.
Vanhusten hoidossa pitää osata käyttää myös psykiatrista näkökulmaa sillä vanhusten mielenterveyden häiriöt ovat suhteellisen yleisiä ja vanhuksilla tavataan samoja häiriöitä kuin keski-ikäisilläkin. Vanhuspsykiatriassa hoidetaan esimerkiksi masennuksesta tai mielialahäiriöistä kärsiviä vanhuksia. Vanhusten hoidossa täytyy olla perillä myös vanhusten psykiatrisista ongelmista ja niiden hoidosta. DVD:ltä jäi mieleen entisaikaan käytetyt rankatkin hoitokeinot ja se kuinka vähän hoito perustui tutkittuun tietoon. Ei ollut sen kummempia hoitomenetelmiä (vrt nykypäivään) ja potilaiden yksilöllisyyttä ei juurikaan huomioitu. DVD:ltä jäi myös mieleen se kuinka hyvin hoito on kehittynyt vuosisatojen saatossa.
Hanna Rekola
Tutkia eryityistason ongelmatapauksia ja aloittaa hoidon, sekä tehdä taudinmääritellyä.
Tehdä muistihäiriöpotilaan erotusdiagnostiikkaa. Tutkia, mitä oireita on ja miettiä , onko kyseessä esimerkiksi muistisairaus vai johtuvatko oireesi muista syistä. Arvioida toimintakykyä. Tehdä psykologisia arvioita, jotka selvittävät psyykkisiä ominaisuuksia.
Uutta dvd:ssa oli miten he hoitivat psykiatrinen potilasta ilman lääkkeitä, ja ne hoitomenetelmia on toiminut.
- Aicha Abdou -
Lääkkehoito on ainakin pysyny entisellään ja kehittynyt paljon eteenpäin siitä mitä ennen on ollut, mikä on mielestäni hyvä asia, ilman lääkkeitä maailma olisi vielä hullumpi. Ennen vanhaan on ollut aika rajuja toimenpiteitä kuten sähköhoito ja lobotomia. Myös se että potilaita on pidetty väkisin makuuasennossa ja häkeissä on aika rajua. Itse en tiedä olisinko kestänyt olla hoitajana tuona ajan jaksona. Hoitajat ovat myös kokeneet paljon asioita kuten väkivaltaa ym. Mutta väkivalta vanhusten ja mielenterveyspotilaiden osalta ei ole muuttunut. Myös rauhottavien käyttö on samanlaista. Käsillä tekeminen on hyvää terapiaa vielä tänäkin päivänä ja terapia muodot on pysynyt samana mutta käytännöt ovat muuttuneet. Potilailla olli mielenkiintoiset tarinat jotka kyllä painuivat mieleen. Hoitolaitokset olivat kauhean laitosmaisia, ei yhtään kodin tuntua. Oli myös kiva kuulla hoitajan näkökulmasta tarinoita laitoshoidosta. Hoitajillakin on vähän erilaiset työolosuhteet nykyään, ei tarvitse asua tavallaan pimennossa hoitolaitoksen sisällä. Dokumentti sai ajattelemaan asioista potialiden näkökulmasta, mitä jos itselläni olisi vaikka skitsofrenia? Kyllä sekin likka on kovia kokenu elämänsä aikana. Muuten oli mieleenpainuvaa tarinointia ja oli mielenkiintoista kuulla minkälaista on ollut ennen vanhaan mielenterveys sekä lääkehoito.
Katri Saarinen
Uutena asiana dvd:ltä opin, että ensimmäisiä psyykelääkkeitä on kehitetty ja otettu käyttöön vasta 1950-luvulla. Sitä ennen (ja varmasti vielä myös lääkehoidon rinnalla) tehdyt hoidot ovat olleet usein epäinhimillisiä eivätkä edes kovin toimivia tai tarkoituksenmukaisia. Nykyään mielenterveyttä osataan hoitaa paremmin eikä mielenterveyspotilaita onneksi eristetä enää omille saarille tai omiin sairaaloihinkaan vaan heistä suurin osa voi elää tavallista elämää omissa kodeissaan oikean lääkityksen ja hoitojen avulla. Myös vanhustenhoidossa siirrytään koko ajan enemmän kotihoitoon painottuvaan hoitoon eikä vanhuksia ole ainoastaan vanhainkodeissa.
Mielestäni yhtymäkohtia on hoitaja pitäisi osata tai käytäytyä potilaihin kohtaamisesta ja tietä siitä että muistisairaisia ja skitsofrenia ovat eriläisiä kuin normali ihmisia.
DVDllä opin miten sairaanhoidossa vanha aikana on paljon vaikea ja hankalaa hoitajalle koska silloi ei ole ollut paljon psykootisiä lääkeitä.
-Areeya
Järkytyin entisajan mielisairaalan hoitomenetelmistä ja ilmapiiristä mielisairaalassa. Inhimillisyys asiakkaita kohtaa on mielestäni tärkein piirre niin psykiatriassa kuin vanhustyössä.
Sami Seppälä
Uutena tuli millaista mielisairaaloiden arki on ollut ja että hoitajatkin ovat asuneet mielisairaalan alueella. Mielisairaita on kutsuttu jopa hulluiksi ja heitä on hoidettu epäinhimillisin tavoin. Vanhoissa valokuvissa mielisairaat olivat kovin nuoria ja DVD:ssä kerrottiin että harvat mielisairaat pääsivat pois mielisairaalasta, monet heistö kuolivatkin mielisairaalassa ollessaan.Yhtymäkohtana voisi olla, että nykyään lääketiede on kehittynyt paljon ja monia sairauksia voi "hallita" lääkkeillä ja estää/hidastaa sairauksien etenemistä.
Netta
Uutta minulle oli se, kuinka karua on joskus ollut mielisairaaloissa. Olen ollut tietoinen että mielisairaalassa on aikoinaan ollut karummat Oltavat kuin nykyään mutts en ole koskaan tiennyt niiden olevan niin karut mitä videolla kerrottiin. Ja surullista on se että hoitajat sekä potilaat ovat joutuneet kokemaan niin paljon kaltoinkohtelua.
Lähihoitajan täytyy osata hoitaa myös vanhuksia joilla on mielenterveysongelmia, Koska ne ovat nykyään hyvin yleisiä myös vanhuksilla. ja heitä täytyy kohdella samalla tavalla kuin muitakin vanhuksia.
-katja
Vanhuuden myötä sairastumisen riski erilaisiin mielenterveyshäiriöihin lisääntyy. Hulluuden Historia 1 osassa nousi esille erilaisia toimintamalleja ja hoitomenetelmiä, jotka ovat nykypäivänä jalostuneet parempaan suuntaan, esim. tänäpäivänä sairastuneita ei leimata,lytätä vaan kuunnellaan ja tarjotaan tarvittavia palveluita; psykiterapiaa. Lisäksi tietoisuus sairauksista yleistynyt -> oikeiden ja tehokkaiden hoitomuotojen löytyminen.Dvd:stä sain uutta tietoa suomen historiasta, kuinka tuon aikaisessa suomessa suhtauduttiin mielenterveyshäiriöisiin ihmisiin ja kuinka he leimautuivat "hulluiksi". Sekin yllätti kuinka myöhään tavallaan lääkehoito löydettiin ja saatiin siitä vaikuttava vaste potilaiden suhteellisiin parantumisiin. Ennen aikaiset hoitomenetelmät ja taudin diagnostiikka määritelmät olivat aika hurjia. Paljon on nykypäivänä muuttuneet toimintaympäristöt ja mallit, esim. eri-ikäisille on järjestetty omanlaisia paikkoja (vanhuksille psykogeriatriset osastot), joissa ympäristöllä ja oikeanlaisella henkilökunnalla, lääkehoidolla on suuri vaikutus sairauden hallinnoimiseen ja sen kanssa elämiseen. Dvd:stä nousi myös esille, kuinka tuona aikana hoitoon joutuneet eivät yleensä sieltä poiskaan tulleet. Paljon ei puhuttu ikäihmisistä tuossa videossa, kuinka he selviytyivät ja oliko heitä paljon, mutta hyvänä hoitomuotona löytyi virikkeellisyys/ käsillä tekeminen, mikä on tänäpäivänäkin yksi hyvä kuntoutumisen muoto mielenterveyshäiriöisille.
-Salla Suomela
Vanhusten ja psykiatristen hoidossa yhtymäkohtana pitäisi olla se, että hoidon tulisi olla molemmissa inhimillistä ja oikeudenmukaista. Tietenkään hoito ei voi olla samanlaista, koska onhan kyse kuitenkin kahdesta eri hoitoryhmästä. Mutta hoidon tulisi kuitenkin olla tasapuolista mielestäni.
Dvd:llä uutta minulle oli se millaista hoitajan arki mielisairaalassa on ollut, esim se että jotkut ovat saattaneet asua jopa parikymmentä vuotta mielisairaalan alueella. Hienoa tuohon aikaan oli se että hoitajien välinen suhde oli tiivis ja yhteistyöhenkinen, koska vietettiin melkein koko ajan aikaa työystävien kanssa.
Josefina
DVD:ltä tuli ilmi se että, kuinka rankkoja hoitokeinoja mielisairaaloissa ollaan ennen käytetty. Oli mielenkiintoista kuulla DVD:n henkilöiden tarinoita ja verrata siihen kuinka paljon parempaan suuntaan hoidot ovat nykypäivään mennessä kehittynyt. Nykyään monillakin vanhuksilla ilmenee mielenterveysongelmia ja on tärkeää, että kaikkia kohdellaan inhimillisesti.
Mirka
Audio, Jaakko Valvanne: 'Höperöityminen ei kuulu vanhuuteen' :
Valvanteella on todella hyviä ja mielenkiintoa herättäviä ajatuksia vanhenemisesta ja vanhuudesta. Haastattelussa hän toi esille sen, että jokainen yksilö vanhenee eri lailla ja että jopa samassa ihmisessä vanheneminen voi tapahtua epätasaisesti. Ja että elimistön vanhenemiseen on monia vaikuttavia tekijöitä; esim. perimä, ympäristö, elämäntavat ja jopa sattuma. Vaikka elimistö välttämättä rapistuu iän myötä, voi omilla valinnoillaan kuitenkin yrittää vaikuttaa vanhenemisen etenemiseen. Valvanne tuo hyvin esille sen, että vaikka kaikkia sairauksia ei olekaan mahdollista välttää, on jo nuoresta pitäen tärkeää huolehtia riittävästä liikunnasta, syödä terveellisesti, pitää itsensä virkeänä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Ja jatkaa samaa vielä eläkkeelläkin.
Inhimillinen tekijä, 'Miksi vanhuus pelottaa' :
Ohjelmassa on rankka, mutta jatkuvasti ajankohtainen aihe. Väestö ikääntyy ja ihmisten halutaan asuvan yhä pidempään kotona, joten yksinäisyyttä kokevia vanhuksia on koko ajan vain enemmän. Vanhuus, sen mukana mahdollisesti tulevat sairaudet ja yksinäisyys pelottavat. Toisten avun varaan ei myöskään haluta jäädä. Myös tilastot kertovat karua totuutta; joka toinen päivä yli 65-vuotias ihminen tekee Suomessa itsemurhan. Löytävä vanhustyö -hanke on hyvä esimerkki siitä millaista palvelua olisi hyvä olla tarjolla jokaiselle vanhukselle asuinpaikasta riippumatta. Tarjottaisiin ikääntyneille mahdollisuus sosiaaliseen toimintaan, tapahtui se sitten kotona tai jossain muualla. Jokaisen ihmisen tulisi saada kokea, että hänestä välitetään, häntä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Jokaisen ihmisen tulisi saada myös laadukasta ja ihmisarvoista hoitoa, kotona tai esimerkiksi hoivakodissa. Valitettavasti raha määrää kaikkea joten vaatii paljon aikaa ja miettimistä jotta vanhuspalveluita pystytään kehittämään ja tuomaan palvelut kaikkien saataville. Optimistisesti kuitenkin toivon, että tilannetta Suomessa saataisiin kehitettyä niin että tulevaisuudessa yksinäisiä vanhuksia ei olisi näin paljon ja että ikäihmiset saisivat ansaitsemansa hyvän hoidon.
Höperöityminen ei kuulu vanhuuteen.
Haastatellu oli kyllä erilainen ja kiinnostava…Valvanteen mielestä vanhanakin voi oppia aika paljon uusia asioita, mutta se saattaa olla hitaampaa. selittely selkeästi että tärkeä juttua mitä tarvitaan vanhentaessa on uni ja lepo ja hyvä sekä tasainen ravitsemus ja sosiaalisten kontaktien ylläpito.
Vanheneminen kuuluu elämään.
Miksi vanhuus pelottaa?.
Vanhuus ei pelota.. yksinjäämisen pelottaa enintään. niin kui sanottiin klipissa mainittiin että yksin oleminen on oma riskinsa ja kaatuminen on yksi niistä.. ja siitä, että pitää aina odottaa niin kauan ennen kun joku tulee sillon vasta voidaan auttaa. Ja mä niin joudun näkee kotihoidossa, harvoin hoitajat jää keskustelee ikääntyneille koska heillä on mukaan kiirettä… olisi kiva jos inkääntyneille voidaan kotihoidossa vapaasti keskustella ei vaa tehdä niille hoitotoimeet!!
Mutta onneksi nykyään teknologia on niin kehitetty että saadaan heti tietoja jos jotain on jollekin tapahtunut… ja mun näkökulmasta olisi kiva jos ikäntynyt ihminen pääsisi vaikka viikonloppuksi omaiselle jotta hänelle voisi tulla hyää ja turvallinen olo, koska se sillon tiä ettei sen perhe on sitä hylkännyt…. koska niin moni ajattelee jos asuu yksin tai vanhainkotiin.
Aicha Abdou
Yhtäläistä nykyaikaan on sairauksien alkuperän osittainen tuntemattomuus, eli fiilispohjalta ja kokeilemalla on vaan karusti menty alkuaikoina eteenpäin. Nykyaikana onneksi tietous ja taito hoidossa on edistynyt huomattavasti. Uutena tuli alkuaikojen karuus psykiatrisissa hoitolaitoksissa. Ylipäätään haastateltavien avoimuus videolla yllätti, monet eivät puhuisi kokemuksistaan noin avoimesti.
-Jere
Ohjelma oli todella mielenkiintoinen! Yllätyin kuinka myöhään lääkehoito vasta löydettiin ja ns "tajuttiin". On karua, miten ennen sairastuneita kohdeltiin ja kuinka heistä ajateltiin. Mielisairaalat olivat enemmänkin "varastoja hulluille" kun sairaaloita sarastuneille. Oli myös yllättävää huomata ettei siitä ole edes kovin pitkää aikaa, kun tilanne oli paljon huonompi. Kehitys on tapahtunut nopeasti. Oli mielenkiintoista, kun ohjelmaan oli saatu haastateltavaksi sen ajan lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Juulianna
yrittäjyys on taloudellisesti kannattavaa kun hoidon laatu säilyy korkeana, sekä saa tehdä oman markkinointistrategian. On hyvä myös että tietää mihin kilpailutuksessa kannattaa painottaa.
Huonoa on se että henkilöstöstä ei voida tinkiä sekä menojen ja tulojen numerot alkavat helposti nousta tärkeämmiksi kuin asiakkaan kohtaaminen.
Itse en osaa kuviella olevani yrittäjänä, en varsinkaan hoito-alalla.
Josefina
Hyviä puolia ovat ne että, yrittäjyys on taloudellisesti kannattavaa kun hoidon laatu säilyy korkeana, sekä saa tehdä oman markkinointistrategian. On hyvä myös että tietää mihin kilpailutuksessa kannattaa painottaa.
Huonoa on se että henkilöstöstä ei voida tinkiä sekä menojen ja tulojen numerot alkavat helposti nousta tärkeämmiksi kuin asiakkaan kohtaaminen.
Itse en halua olla yrittäjä.
Mirka
1. Yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet
- Yrittäjyyden hyviä puolia on, että saa itse päättää töistänsä ja niiden aikatauluttamisesta. On periaatteessa oman työnsä määrittäjä. Huonoja puolia on ehdottomasti se, että työt tulevat väkisinkin taikka helposti sinne kotiin saakka ja yrityksen hoitaminen sekä perustaminen vaatii paljon perehtymistä ja tietämystä, toimintasuunnitelman laatimista ja lainsäädäntöön tutustumista.
2. Omat mahdollisuuteni yrittäjäksi
- Näen, että omat mahdollisuuteni yrittäjänä eivät ole kovinkaan kummoiset, sillä yrityksen perustaminen vaatii pääomaa ja näin nuorella iällä sitä ei pahemmin vielä ole kerennyt kertymään. Muutenkin yrittäminen vaatii paljon niin koulutukseltaakin ja perehdyttämiseltään, että mieluummin näen itseni paremmin työskenteleväni jonkun toisen alaisuudessa. Riski yrityksen perustamisessa ja sen menestymisestä näinä laman jälkiaikoina ei ole mielestäni kovin kannattavaa.
- Salla Suomela
Hyviä puolia yrittäjyydessä on tietynlainen vapaus tehdä asioita. Yrittäjänä pystyy vaikuttamaan helpommin hoidon laatuun. Yrittäjyyden huonoja puolia ovat mm. kilapailutus. Hyvää hoitoa tulisi tuottaa mahdollisimman halvalla. Yrittäjyydessä saattaa hämärtyä itse asiakkaan hyvinvoinnin merkitys, sillä raha säätelee niin paljon. Yrittäjän täytyy olla moniosaaja.
Itse en ryhtyisi koskaan yrittäjäksi. Työ on riskialtista, ja vaatii tiettyjä luonteenpiirteitä.
Hyviä puolia yrittäjyydessä on se että sä olet itsesi pomo ja sinun pitää huoltaa siittä että Hoivan laatu säilyy korkeana ja eikä se heikkeinee koskaan.. Huonoja puolia on se että voit ihan millon vaan mennä konkursiin jos hoidon laatu on todella paha ja etkä pysty hallitsemaan sitä mitä oot tekemässä.
Enmä lähitisi koskaan yrittäjäksi vaikka olisi mahdollisuuksia, yksin riski mitä en ottaisi koskaan.
Aicha.
Hyviä puolia yrittäjyydessä on omat aikataulut sekä olla itse itsensä esimies, myös pieni miehitys on hyväksi. Myös raha on hyväksi jos yritys tuottaa. Huonoina puolina yrittäjyydessä on liika työnteko koska on koko ajan liikaa vastuuta jos hommia ei hoida kunnolla taikka ei ole kartalla tapahtumista. Pitää olla erittäin hyvät yhteistyötaidot jos kyseessä on pieni yritys. Myös laki asiat pitää olla kunnossa ja kaikki suunnitelmat.
En näe itseäni ikinä yrittäjänä. Tiedän että minusta ei siihen hommaan ole. Myös lama-aika vaikuttaa paljon. Jokainen tuntee itsensä parhaiten ja tietää mihin pystyy ja mihin ei. Riskiä en ota.
Katri Saarinen
Yrittäjyydellä on hyvät ja huonot puolensa. Hyviin puoliin kuuluu vapaus valita työaikansa ja palkkaankin pystyy vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Yrittäjänä pystyt tekemään työtä omien eettisten periaatteidesi mukaan. Luoda itsellesi juuri sellaisen yrityksen, kun haluat. Huonoja puolia on mahdolliset pitkät työpäivät ja jatkuva stressi.
Omat mahdollisuuteni yrittäjyyteen ovat ihan hyvät. Voisin toimia yrittäjänä hoiva-alalla mahdollisesti tulevaisuudessa. Tykkään myös käydä töissä ja jättää työni työpaikalle. Pelkään yrittäjyydessä sitä, että työt tulisivat kotiin saakka. Jossei muuten niin ajatuksissa. Mutta tulevaisuudesta ei voi tietää, joten oma mieli on hyvä pitää avoimena.
Edellinen kommentoija oli Elina Poikolainen.
hyviä puolia on vapaus päättää asioista itse ja pystyy päättämään ja vaikuttamaan hoidon laatuun. Huonona puolena on se että työt voi kasaantua helposti ja tuo helposti työt kotiin ja sitten onkin jo burnoutin partaalla.
Itse en haluaisi olla yrittäjä, en usko että itsellä riittäisi kärsivällisyyttä siihen.
Netta
YRITTÄJYYS
1) Yrittäjyyden hyvinä puolina pitäisin sitö että saa suurimmaksi osaksi toimia omien ajatuksien ja mieltymyksien mukaan ja valinnanvapaus on suuri. Myös vastuuta ja haastetta löytyy mikä voi olla sekä huonoa että hyvää. Yrityksen tehokkuuteen ja toikmivuuteen pääsee myös vaikuttamaan suuresti. Voi hyödyntää yhteistyökumppaneita ja näin laajentaa liiketoimintaa. Huonoina puolina voisi mainita tietynlaisen riskialottiuden. Yritykselle täytyisi olla selkeä visio ja tavoite sekä tapa millä yritystä lähdetään viemään eteenpäin. Myös riitatilanteiden ratkaisu saattaa hankaloitua. Oikeiden työntekijöiden löytäminen yritykseen saattaa myös olla vaikeaa. Yrittäjänä toimiminen saattaa hankaloittaa työasioiden ja vapaa-ajan erottamista toisistaa.
2) Voisin toimia yrittäjänä sopivan ja kannattavan liikeidean löytyessä ja laajentaa toimintaa moniammatillisesti. Ensin kuitenkin hankkisin lisää kokemusta työelämästä.
Hanna Rekola
Huono puoli voi olla taloudellinen riski jos ei ole asiakaita ja monissa kilpailissa on paljon hyviä ideoita. Hyvää on että jos itse halua kehittää hoivapalvelu ja on hyvää liikeideaoihin.
Itselle ni ei haluaisin kuitenkaan olla yrittäja koska tätä vaatii paljon itse luottamusta ja oma aktivisuutta.
Hyviä puolia yrittäjyydessä on esim. se tuo uudenlaisia työskentelymahdollisuuksia työhön, se on taloudellisesti kannattavaa sekä tuo enemmän vapautta työelämään.
Huonona puolena on esim. väärät ratkaisut voivat johtaa taloudellisiin ongelmiin.
Itseäni kiinnostaisi yrittäjyys lähihoitajan ammatissa mutta ensin olisi hyvä saada kokemusta työstä.
Sami Seppälä
yrittäjyydessä on hyviä puolia ne, että saa tehdä asioita oman mielensä mukaan sekä päättää itse aikatauluista. sekä se on taloudellisesti kannattavaa.
huono puoli voi olla se, jos ei ole asiakkaita ja työt tulee yleensä kotiin asti. itse en haluaisi yrittäjäksi, koska minusta ei henkilökohtaisesti ole siihen.
-katja malm
Valvanne kertoo humoristisella tavalla vanhenemisen etenemisestä ja sen aiheuttamista muutoksista ulkonäössä ja vanhuuden mukana tulevista sairauksista. Hän suhtautuu vanhenemiseen positiivisella, pirteällä ja humoristisella tavalla, niinkuin jokaisen pitäisi ja sitä hän yrittää kertoakkin. Hän kertoo että normaaliin vanhuuteen ei kuulu höperöityminen, mutta muistin temppuilu on normaalia vanhetessa. On hyvä että Valvanne painottaa sitä, että muistisairaudet eivät todellakaan tule kaikille. Hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia vanhenemisesta, ja se että hän on itsekin seniori jolloin puhuu kokemuksen ääni.
Janica Rajala
Lähetä kommentti