Opintojakson toteutussuunnitelma

Tämän opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa ovat opettajat

Seija Ahola, Marja Wathen, Nina Eskola-Salin, Petri Huhtala ja Jarmo Alhainen.

Tärkeitä toimijoita olette myös te opiskelijat, 14STVH06EA. Te teette tämäntyyppisen oppimisen mahdolliseksi omalla aktiivisuudellanne ja innovatiivisuudellanne.

Tarkoituksemme on lisätä tänne opetusmateriaalia sitä mukaa kuin opetus etenee.

Perustamme hoivakodin, jossa tärkeää on liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Teemme swot:in, tarkastelemme yrittäjyyttä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Yritys tarvitsee työntekijät, jonka

vuoksi vastaanotamme heidän työhakemuksensa ja cv:nsä, haastattelemme työntekijät ja perehdytämme heidät työhönsä.

Yrityksen liikeidea määrittää, keitä ovat hoivakodin asukkaat. Luomme asukkaista hahmot,      

jotka elävät tavallista arkeaan, nauttivat yhdessäolosta ja yksin olemisesta, riitelevät, käyvät

lastenlasten ristiäisissä, kenties ulkomailla. He myös sairastavat ja tulevat kohtaamaan 

elämänkulussa normaalisti kohdattavat asiat kuten läheisten kuoleman, taloudelliset vaikeudet sekä yhteiskunnan muutokset.

Tervetuloa mukaan!

Tässä on hoivakotimme ensimmäiset asukkaat.

Voimme nyt nimetä heidät ja antaa heille elämänkulullensa sisältöä.


OLAVI MÄKINEN



Olavi Mäkinen, 78 v

Olavilla on keuhkosyöpä ja psoriasis. Hän kävelee kepin kanssa. Olavin fyysinen toimintakyky on syövän takia vaihtelevaa.

Olavilla ei ole omaa perhettä, ja veli huolehtii hänen asioista.

Ammatiltaan Olavi on pankinjohtaja. Hän viihtyy omissa oloissaan. Olavi tarvitsee lisähappea. Hän tykkää täyttää ristikoita / sudokuja.                                                                   

Olimme aamupalapöydässä hoitajien kanssa, kun Olavi soitti hälytyskelloa. Olavi ei usein kelloa soita, joten kiirehdimme katsomaan mikä hänellä oli hätänä. Olavi makasi sängyssä ja yritti kertoa meille jotakin, mutta puheesta ei saanut mitään selvää. Sitten huomasimme että vasemman puolen huuli roikkui ja aloimme aavistella pahinta. Soitimme heti aivoinfarktin oireet tunnistettuamme hätänumeroon ja ambulanssi saapui nopeasti paikalle ja kiidätti Olavin keskussairaalaan. Olavin saavuttua sairaalaan aloitettiin samantien liuotushoidot. Olavin potilastiedoissa oli maininta lääkeaine-allergiasta ja kävi ilmi että liuotinaine sisälsi lääkeainetta mille Olavi oli allerginen. Hän sai tästä johtuen vakavan allergisen reaktion ja hänen sydämensä pysähtyi hetkellisesti. Olavi saatiin kuitenkin kuin ihmeen kaupalla elvytettyä ja hoitoja jatkettiin oikein menetelmin. Lääkäri teki hoitovirheen. 

      Olavi pääsi kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen pois sairaalasta takaisin Santaniemen hoivakotiin. Olavi halvaantui vasemmalta puolelta ja menetti puhekykynsä. Hoitovirheestä ei kuitenkaan koitunut hänelle vammoja. Hän sai käyttöönsä sähköpyörätuolin sillä hän ei pysty enää kävelemään. Olavia kuitenkin yritetään kuntouttaa parhaimman mukaan kolme kertaa viikossa fysioterapeutin avustuksella. Hän käy myös puheterapiassa. 

Aivoninfarktin myötä veljeä on pyydetty osallistumaan enemmän Olavin elämään koska hän ei enää itse pysty selviytymään arjessa tai päättämään omista asioistaan. Veli on hakenut korvauksia Olaville sattuneet hoitovirheen takia. Veljelle on tarjottu asuinpaikkaa aivan hoitokodin vierestä jotta hän pystyisi olemaan lähempänä Olavia.

         Olavin saadessa kohtauksen erikoissairaanhoidonlaki mahdollisti nopean avun saannin ja hoitoon pääsyn. Potilasvahinkolaki korvasi Olaville hänen hoitovirheestään johtuneet kärsimykset. Lääkinnällinen kuntoutus auttoi Olavia saamaan käyttöönsä sähköpyörätuolin.
Olavi haluaa tehdä edunvalvontavaltuutus ja hoitotahdon.  Lähihoitajan käyttöönottama hoitotahtolomakkeelle Olavin tahto ilmaistiin.

     

          
                                            

                                                       LYYDIA LINNOINEN 

Lyydia Linnoinen, 82 v.

Lyydia on leski. Hänen miehensä, Arvo Linnoinen, on kuollut 10 v sitten. Heillä ei ole lapsia.

Lyydin ammatti on ollut Pelastusarmeijan työntekijä (vapaaehtoistyö, srk). Lyydian sairauksia ovat edennyt muistisairaus, kohonnut muistisairaus sekä 2-tyypin diabetes. Myös astma-allergia vaivaa Lyydiaa.

Liikuntakyvyssä hänellä ei ole rajoitteita. Lyydia tarvitsee sanallista ohjausta toimissaan. Hän on ulkonäkökeskeinen. Kaihi häneltä on leikattu molemmista silmistä ja hän käyttää silmätippoja.

Lyydian sisar 75-vuotias Margareta huolehtii hänen asioistaan.

Lyytiä avustettu suihkussa käymisessä ja Lyyti liukastui kylpyhuoneen lattialla. Lyyti löi päänsä, eikä päässyt itse ylös lattialta. Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja Lyyti vietiin sairaalaan jossa hänet tutkittiin ja hänet vietiin röntgenkuvaan. Röntgenkuvasta selvisi, että Lyytin vasen ranne oli murtunut. Käteen laitettiin kipsi. Lyytille on tulossa seurantakäyntejä, joten Lyytin täytyy kulkea taksilla. 

Lyytin kaatuminen/liukastuminen johtui hoitajan huolimattomuudesta. Potilasvahinkolain mukaan Lyytin sairaala -ja taksikulut korvataan. Jatkossa Lyyti tarvitsee taksi- ja sairaalapalveluja.

Hoitajia on kehotettu huolellisuuteen suihkutilanteissa ja kuivaamaan lattian ennen kuin asiakas lähtee pois suihkuhuoneesta, ettei vastaavia kaatumisia/liukastumisia tapahtuisi.
Nyt Lyydia haluaa tehdä elämänlaatutestamentin, johon hän pyysi lähihoitajaa avukseen, koska tiesi tämän tietävän sen laatimisesta.

 

                                                                                                                                             
                                                                                       
                
 
                            ORVOKKI KOIVULA


Orvokki Koivula, 82 v.

Orvokilla on 5 lasta ja 10 lastenlasta. Hän on ollut lastentarhatätinä monta vuotta. Orvokki on leski ja asuu nykyään hoivakodissa.

Hänellä on 1-tyypin diabetes ja Alzheimer todettiin 4 vuotta sitten. Apuvälineenä Orvokilla on kävelykeppi. Lapset ja

lastenlapset ovat Orvokille kaikki kaikessa.

Orvokki on eläkeläinen, joka asuu hoivakodissa. Orvokki on leski. Orvokilla on 4 vuotta sitten todettu Alzheimerintauti. Hänellä on myös 1 - tyypin diabetes. Orvokilla on todettu pakko-oireinen häiriö (OCD) miehen kuoleman jälkeen. Se näkyy toistuvana pakonomaisena siivoamisena, ja käsien pesuna. Orvokki ei voi sietää, jos hänen huoneessaan ei ole tietty järjestys, ja hän suuttuu helposti hoitajille jos nämä siirtelevät hänen tavaroita tai ovat laittaneet ne väärään paikkaan huoneessa. Haittana on myös se, että huonompina päivinä hoitotoimenpiteiden tekeminen huoneessa on mahdotonta, sillä Orvokki ei halua mitään ylimääräistä "sotkua" huoneeseensa. Orvokki on aika omatoiminen, hoitaja huolehtii ruokainsuliinista ruokailutiloissa ruuuan yhteydessä. Alzheimerintaudin ja pakko-oireen takia Orvokin hoitotoimenpiteet ja suihkutukset tehdään yleisessä suihkutilassa. Orvokin luona käy kerran viikossa Tampereella toimiva psykoterapeutti, joka on erikoistunut pakko-oireisiin.

                                 


                             LYYTI RAHIKAINEN

Lyyti Rahikainen, 93 v.

Lyyti on energiaa täynnä ja vauhdikas. Hän on muistisairas. Perhettä ei ole. Lähipiiristä hänellä on siskontyttö.

Lyyti on entinen ala-asteen opettaja, joka on harrastanut sauvalenkkeilyä.

Lyytiä avustettu suihkussa käymisessä ja Lyyti liukastui kylpyhuoneen lattialla. Lyyti löi päänsä, eikä päässyt itse ylös lattialta. Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja Lyyti vietiin sairaalaan jossa hänet tutkittiin ja hänet vietiin röntgenkuvaan. Röntgenkuvasta selvisi, että Lyytin vasen ranne oli murtunut. Käteen laitettiin kipsi. Lyytille on tulossa seurantakäyntejä, joten Lyytin täytyy kulkea taksilla. 

Lyytin kaatuminen/liukastuminen johtui hoitajan huolimattomuudesta. Potilasvahinkolain mukaan Lyytin sairaala -ja taksikulut korvataan. Jatkossa Lyyti tarvitsee taksi- ja sairaalapalveluja.
Hoitajia on kehotettu huolellisuuteen suihkutilanteissa ja kuivaamaan lattian ennen kuin asiakas lähtee pois suihkuhuoneesta, ettei vastaa

         

                           

               


                              
                                TAPANI KOIVU

Tapani Koivu, 73 v.

Tapani on toiminut liikunnanopettajana eläkeikää asti. Hänellä on vaimo, joka asuu vielä kotona sekä 2 lasta ja 4 lastenlasta. Tapanilla on melko pitkälle edennyt Alzheimerin tauti. Hän elää omissa maailmoissaan. Hänellä on myös 2-tyypin diabetes. Tapani on kuitenkin hyväkuntoinen, hän liikkuu itsenäisesti ja tykkää ulkoilla.

Tapani on kova juttelemaan. Hän on tullut hoivakotiin asumaan kun ei enää pärjännyt vaimon kanssa kotona. Vaimo ei enää pystynyt huolehtimaan Tapanista ympärivuorokautisesti. Vaimo ja lapset vierailevat usein. Tapani tunnistaa vaimonsa. Lapsia ja lapsenlapsia hän ei enää oikein tunnista.

Oltiin ulkoilemassa ryhmän kanssa kesä juhlissa, ihmisiä oli paljon ympärillä ja orkesteri oli soittamassa iki vihreitä. Tapani vaikutti kovin ahdistuneelta ja kertoi tuntevansa pientä huimausta. Kovaääninen musiikki sai Tapanin ahdistumaan enemmän ja rupesi tuntemaan kovaa sydämmentykytystä. Oireet eivät kuitenkaan kestäneet kauempaa kuin 10min. Tapanin olo rupesi helpottumaan hoitajien läheisyyden myötä. Kohtauksen jälkeen Tapani tunsi itsensä kovin väsyneeksi. Hoitaja ja vaimo saattoivat Tapanin huoneeseensa lepäämään ja rauhoittumaan. Paniikkihäiriöt ilmenivät Tapanilla sen jälkeen kun muutti vanhainkotiin. Koska tuttu ympäristö jäi taakse ja uusi tuli tilalle, myös vaimon kotiin jääminen vaikuttaa elämiseen. Tapanilla ilmenee paniikkioireita sellaisissa tilanteissa joissa on paljon ihmisiä ja muita ärsykkeitä. Sen takia tykkää ulkoilla vaimon tai hoitajien kanssa kahdestaan. Tapani käy psykoterapiassa 1 kertaa viikossa Johanneksen klinikalla ikäihmisille tarkoitetulla terapeutilla. Myös käytössä on diatsepaami (eniten käytetty paniikkihäiriöiden käytössä).

                     

                                  EIJA HUURTELA

Eija Huurtela, 80 v.

Eija on asunut hienossa ja arvostetussa perheessä. Hänellä ei ole miestä eikä lapsia, koska kaikki aika on mennyt työntekoon. Eijan sairauksia on alkava muistisairaus ja kohonnut verenpaine (syst.yli 140) Hän ei stressaa omista sairauksistaan, vaikka kolesteroliarvo on yli 7 ja painoindeksi 31.

Eija on entinen pankkivirkailija. Hän on koulutukseltaan merkantti ja on käynyt kouluja yhteensä 9 v. Menevästä luonteestaan johtuen hän käy joskus päivätansseissa sekä pitää paljon shoppailusta

Terveydenhuoltolaissa oleva itsemääräämisoikeus, sekä suun terveydenhoito tulevat hyvin ajankohtaisiksi kun muistisairaus etenee. Eija ei enää muista pestä ja huolehtia omasta suunterveydenhuollosta.

Eijan kunto alkaa huonontumaan, joten hän tarvitsee jatkossa enemmän apuja arjen toiminnoissa, kuten pukeutumisessa sekä peseytymisessä. Hän ei pysty enää yksin liikkumaan harrastuksiinsa, koska saattaa eksyä ja unohtaa minne on matkalla. Siksi hän tarvitsee mummonkammarin palveluita, josta hän saa jonkun mukaansa. 
Muistitestejä tehtäisiin myös jatkossakin. Sekä annettaisiin Eijan toimia mahdollisimman omatoimisesti, vaikka se olisikin hidasta. Järjestettäisiin myös lähiympäristöön Eijaa kiinnostavia toimintatuokioita koska aina ei ole mahdollisuutta saada vapaaehtois työntekijää hänen mukaansa harrastuksiin. Lääkehoito pidettäisiin mahdollisimman minimaalisena jatkossakin, ettei tulisi turhia lääkkeitä. 




               

                                   SULO ALIJÄRVI

Sulo Alajärvi, 83 v.

Sulo sairastaa keskivaiheessa olevaa Alzheimerin tautia ja hän ei pärjää kotona. Hän tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Sulo on pääasiassa mukava herrasmies. Hän on ollut töissä rakennusinsinöörinä. Sulolla ei ole perhettä, naapuri on lähin omainen. Sulolla on aikaisemmin ollut Sepi-niminen koira. Sulo on aikaisemmin soittanut hanuria. Eläköitymisen jälkeen hän aloitti pelaamaan golfia.

Sulon asuminen hoivakodissa viimeisen puolen vuoden aikana on alkanut heikentyä.
Sulon mieliala heittelee, ja hän on alkanut kaipaamaan kotiaan. Hoivakoti ei tunnu kodilta.
Ulkoillessaan hoitajan kanssa Sulo kaatui erittäin pahasti ja hänen lonkkansa murtui. Sulo vietiin sairaalaan ja oli sielä noin kaksi viikkoa. Sulon palattua hoivakotiin hänellä alkaa kuntoutus jakso, johon osallistuu fysioterapeutti ja hoivakodin muu hoitohenkilökunta.
Sulon motivaatio kuntoutukseen on erittäin huonoa, sillä alakuloisuus vaikuttaa kuntoutusprosessiin.
Sulon kanssa käydään keskustelua, miksi kuntoutusta tehdään hänelle ja mihin se vaikuttaa. Sulon alakuloisuutta yritetään lievittää keskustelemalla ja Sulon haluama soitin on saatu hänelle ostettua ja soitin on matkalla hoivakotiin.

      

Hoivakodin perustaminen

Ma 15.8.2016 perustettiin yksityinen Hoivakoti Santaniemi. Yksikössä on kaksi osastoa, molemmissa 8 asukaspaikkaa, yhteensä siis 16. Toinen osastoista on muistisairaille, toinen hoivayksikkö.

Henkilöstö: Hoivakoti Santaniemi tarjoaa laadukasta hoitoa, joten perustajat ovat määritelleet hoitajamitoitukseksi 0,60. Hoitohenkilökunnan määräksi asettuu tällöin 0,60 x 16 eli 10 hoitajaa. Tällä hoitajamäärällä on siis pyöritettävä hoivakotia ympärivuorokautisesti. Alustavasti määriteltiin seuraava henkilöstökoostumus:8 lähihoitajaa, 1 vastaava sairaanhoitaja (toimii yksikön johtajana) sekä keittäjä (oma keittiö klo 7-15). Hoivakodin iltapalan hoitavat työntekijät, kuten tilojen siivouksenkin.

Yksi lähihoitaja perehtyy viriketoimintaan ja vastaa sen organisoinnista. Ostopalveluna hankitaan geriatrin ja fysioterapeutin palvelut. Lisäksi pyritään saamaan vapaaehtoistoimintaan ihmisiä ja otetaan työssäoppijoiksi lähihoitajaopiskelijoita.

7.11.2016 tutustuttiin sosiaalihuoltolakiin (ShL) ja Hoivakodin asukkaiden tukevaisuuden elämäntilanteita pohdittiin ko. lain kautta. Nämä kirjattiin pahville ja kuvattiin blogiin (yllä).

8.11.2016 otetaan käsittelyyn potilasvahinkolaki (Potilasv.L), josta kirjoitetaan tarinalle jatkoa tabletilla.